Oma kamera jäi tällä reissulla laukun pohjalle, kun pikku-Veeti vain oli niin suloinen, ettei mitään kuvia kerennyt ottaa! Onneksi kuitenkin omistajaperhe otti kameran esille ja ikuisti tämän hetken. Kuvassa siis Väpä ja minä ja sitten omistajaperheen tytär (blurrasin naaman, kun julkaisulupaa en ole kysynyt) ja koira Veeti. Veeti on rodultaan Coton de Tulear.
Tiedänhän minä, että berninpaimenkoira on hiukkasen isompi rotu, mutta silti oli koomista kuulla, että Veeti on täysikasvuisena suunnilleen sen painoinen kuin Väinö oli silloin, kun muutti meille.
Veeti oli rohkea ja tutustui urheasti Väinöön. Hieman alussa tuli murinaa ja haukkumista (Veetin puolelta siis), mutta lopulta he makoilivat ihan sulassa sovussa. Väinö oli yllättävän vähän kiinnostunut Veetistä; lähinnä vain vieraan talon ja lähiön hajut kiinnostivat.
Väinön paras kaveri Miles oli saanut "pikkuveljen". Tässä siis labradorinnoutaja Brando, 11 vk. Brando muistutti aika paljon Väinöä pienenä pentuna: se hyppeli (ei siis juossut koskaan vaan hyppeli) ympäriinsä ja oli rohkea sekä itsenäinen. Brandosta kuitenkin puuttui se hössöttäminen, jota Väinö pienenä (ja noh, yhäkin) harjoitti.
Ja katsokaa, kuinka Brando poseeraa! Se on melkein yhtä hyvä malli kuin Väinö ;D
Brandonkin kanssa huomasi, että kyllä Väinö ehkä hieman on rauhottunut ja "aikuistunut". Ja oli myös ilo katsoa, kuinka kiltisti Väinö oli molempien pentujen kanssa. Kerran Väinö nappasi Brandolta lelun, mutta muuten se antoi pienen leikkiä rauhassa. Oli kuitenkin selvästi havaittavissa, että sekä Väinö että "isoveli" Miles olivat hieman mustasukkaisia, kun eivät saaneet yhtä paljon huomiota kuin ennen.
- laura
ps. Väinö on siis aikuistunut yksilö vain ollessaan pienempien kanssa... kyllä sen koirapuistossa tunnistaa aina välittömästi pennuksi ;)
2 kommenttia:
Suloisia kuvia ja koiria! :)
Hei, olipa kiva löytää berniblogi :-) Terveisiä ja rapsutuksia Väinölle Otso-berniltä ja Nalle-russelilta!
Lähetä kommentti