Synttärikestit

Tänään juhlimme päivän etuajassa Väinön synttäreitä. Väinö sai kakun ja paketin - molemmat tietenkin mieluisat :)

Kakussa oli leipää, raejuustoa ja broilerpyöryköitä. Kaksi jälkimmäistä raaka-ainetta saa Väpän yleensä aivan villiksi, mutta nyt se kyllä malttoi syödä aika rauhassa kakkunsa.







Kakun jälkeen Väinö sai vielä lahjapaketin, josta paljastui kaksi uutta frisbeetä (vanha on jo pureskeltu rikki..) ja pekoniherkun. Väpä on kyllä superhyvä avaamaan paketteja! Koitan vielä myöhemmin saada videonkin tänne lahjan avaamisesta.. Kone ei vain oikein ole nyt yhteistyökykyinen.

-laura


//Edit: Tässä nyt video. Tää blogi ei itsessään suostunut lataamaan videota sitten millään niin laitoin sen sitten youtuben kautta :) Ja tosiaan, video kuvattu niin, että kamera oli jalustalla.. siksi siis kamera ei ihan pysynyt innostuneen synttärisankarin perässä ;)

Pentuilua

Pikkuruisemme Väinö täyttää kohta vuoden (24. päivä), mutta kun kävimme katsomassa tuttujen pentuja, niin kummasti Väinö näytti kyllä aika suurelta, ja ajoittain myös vaikuttikin aika fiksulta. Muutamia kuvia tänne jo tulikin, mutta tässä hieman lisää...



Oma kamera jäi tällä reissulla laukun pohjalle, kun pikku-Veeti vain oli niin suloinen, ettei mitään kuvia kerennyt ottaa! Onneksi kuitenkin omistajaperhe otti kameran esille ja ikuisti tämän hetken. Kuvassa siis Väpä ja minä ja sitten omistajaperheen tytär (blurrasin naaman, kun julkaisulupaa en ole kysynyt) ja koira Veeti. Veeti on rodultaan Coton de Tulear.

Tiedänhän minä, että berninpaimenkoira on hiukkasen isompi rotu, mutta silti oli koomista kuulla, että Veeti on täysikasvuisena suunnilleen sen painoinen kuin Väinö oli silloin, kun muutti meille.

Veeti oli rohkea ja tutustui urheasti Väinöön. Hieman alussa tuli murinaa ja haukkumista (Veetin puolelta siis), mutta lopulta he makoilivat ihan sulassa sovussa. Väinö oli yllättävän vähän kiinnostunut Veetistä; lähinnä vain vieraan talon ja lähiön hajut kiinnostivat.



Väinön paras kaveri Miles oli saanut "pikkuveljen". Tässä siis labradorinnoutaja Brando, 11 vk. Brando muistutti aika paljon Väinöä pienenä pentuna: se hyppeli (ei siis juossut koskaan vaan hyppeli) ympäriinsä ja oli rohkea sekä itsenäinen. Brandosta kuitenkin puuttui se hössöttäminen, jota Väinö pienenä (ja noh, yhäkin) harjoitti.



Ja katsokaa, kuinka Brando poseeraa! Se on melkein yhtä hyvä malli kuin Väinö ;D

Brandonkin kanssa huomasi, että kyllä Väinö ehkä hieman on rauhottunut ja "aikuistunut". Ja oli myös ilo katsoa, kuinka kiltisti Väinö oli molempien pentujen kanssa. Kerran Väinö nappasi Brandolta lelun, mutta muuten se antoi pienen leikkiä rauhassa. Oli kuitenkin selvästi havaittavissa, että sekä Väinö että "isoveli" Miles olivat hieman mustasukkaisia, kun eivät saaneet yhtä paljon huomiota kuin ennen.


- laura


ps. Väinö on siis aikuistunut yksilö vain ollessaan pienempien kanssa... kyllä sen koirapuistossa tunnistaa aina välittömästi pennuksi ;)

Nyt on ollut muutama päivä aika viileää. Mutta ei se meitä haittaa! Väinö rakastaa olla ulkona. Tässä myös herkutellaan, nam nam.

Ja tässä kuvassa Miles ja Väinö!

Kavereille on tullut koiranpentuja! Tässä kuvia Brandosta, 11 vkoa. Myös Brandon "isoveli" Miles on kuvissa ja tietysti Väinö!

Käytiin myös Veetiä (Coton de tulear) katsomassa, mutta silloin unohtui kamera kotiin.

Väinö on niin komia poika! Ajatella, että kohta on syntymäpäivät - 1 vuotta!!!
Hieman jukuripää Väinö on ja kouluttamista on paljon. Ainakin tuo vetäminen täytyy saada loppumaan.

Meillä rakennetaan juuri aitaa kotipihalle. Ihanaa, kun kohta voidaan oleskella pihalla aivan huoletta ja voidaan pyytää kavereitakin leikkimään.