maanantai 27. heinäkuuta 2009

Lomailua




Nyt kun aita-projekti on valmis, voi ottaa vähän iisimmin. Niinpä olen tänään vain löhöillyt ja herkutellut. Tässä muutama kuva - sekä lounaasta että jälkiruuasta. Tietysti Väinökin sai osansa!

terkuin,
Aila

Aita-projekti





Tämän kesän iso pihaurakka on ollut aidan rakentaminen. No, olihan meillä kyllä ammattimies aitaa rakentamassa, mutta paljon hommaa riitti kuitenkin pensaiden ja puskien raivaamisessa ja lopulta aidan maalaamisessa. Haastavaa oli myös se, että hyvä maalaussää oli yhtä lailla hyvä purjehdussää ja mökkisää. Eli siinä kun yritti tehdä vähän kaikkea yhtäaikaa, niin rankkaa välillä oli.

Mutta ahkeruus palkitaan ja nyt aita on valmis. Mitä nyt ensi kesänä maalataan taas, koska noita tolppia ei voinut vielä maalata (kyllästettyä puuta, nääs...).

Väinö viihtyy hyvin omalla pihallaan. Joskus saattaa mennä pitkäkin tovi, kun Väinö vain nukkuu jossain pensaan juurella. Ja on se nyt niin huoletonta meillekin, kun ei tarvitse koko ajan olla perään katsomassa.

terkuin,
Aila

perjantai 17. heinäkuuta 2009

Väinökö itsepäinen?

Tällä hetkellä akuutein koulutustarve on hihnassa kulkeminen. Väinö kun ei voi ymmärtää, että en millään pysy perässä, kun hän vetää kuin hinaaja.
No, namit taas kehiin ... eli aina kun vauhti on liian kova, pysähdymme ja Väinö tulee sivulle istumaan. Oikein tehokas keino, jos vain aikaa on riittämiin - pienikin kävelylenkki kun kestää näin jo pidemmän tovin.

Mutta on Väinö myös kärsivällinen. Olen löytänyt herkullisen kanttarelli-apajan lähimetsästä. Kiltisti jaksaa Väinö odotella, että emäntä saa sienet poimittua. Ja sitten taas matka jatkuu. Kovasti tuo myös nuuskii kanttarellejä eli mietinkin, voisiko koiran kouluttaa kanttarelli-etsijäksi ... siinä olisikin mielenkiintoinen koulutusprojekti!

Vielä sellainenkin kehu, että Väinö osaa hienosti pysähtyä juostessaan kohti. Eli napakasti "stop" ja Väinö pysähtyy. Tästä taidosta oli hyötyä mökillä. kun Väinö meni polulta metsään nuuskimaan, mutta auton ajaessa tiellä, juoksi täysillä tietä kohti. Onneksi pysähtyminen onnistui ja kiukkuisten autoilijoiden sijaan näinkin autossa hymyileviä kasvoja!

Aila